38. Pelikerta
“Siihen kaupunkiin pääsi helposti. Ei tarvinnut taikamuureja tai tunneleita. Ensin mentiin majataloon joka
ei ollut auki vaikka sinne pääsi ja sitten toiseen joka oli tosi iso. Siellä oli väkeä humalassa ja soittaja
jonka kanssa Janeausdal innostui soittamaan. Kaithlin osti huoneen mennäkseen nukkumaan ja punainen velhokin
näytti siltä, että se vetää kohta kirjan esiin joten menin metsään kun sellainen oli tarjolla.
Otin Viiman mukaan nähdäkseni onko se oppinut metsästämäänkin kun on oppinut puremaan lujaa vaikka sillä ei
näy isoja hampaita. Ei ollut. Viimalle piti melkein ottaa kaniinit kiinni, että se huomasi ne. Hyvin Viima
silti niitä söi. Luulen, että minullekin on tulossa kunnon aikuishampaat. Täytyy nakertaa paljon luita. Ehkä
sellainen auttaa Viimaakin olemaan purematta minua uudestaan. Jos se yrittää vielä kolmannen kerran tappaa
minut niin annan sille selkään ja saavat pärjätä itsekseen.
Kaupunkiin palattua muut olivat saaneet luettua itsensä täyteen ja lähtivät torille. Tori on paikka jossa
myydään tavaraa ulkona, mikä on järkevämpää kuin myydä sitä sisällä sillä silloin vaarat huomaa paremmin.
Viima alkoi tiedustelemaan ympäristön vihollisista niin menin taas hänen mukaansa, vihollisista on hyvä tietää,
etenkin kun toiset varmasti vain ostavat lisää kirjoja päänalusiksi. Kaupunki on kuulemma saanut olla
hyvin rauhassa vihollisilta.
Sillä aikaa muut olivat selvittäneet, että kaupungissa asuu velho jota käytiin katsomassa. Oven avasi vain
apuvelho joka ei ollut mahtava eikä kiinnostava. Muut lähtivät osto-orgioihin, luulen että se on oikea sana,
ja minä menin takaisin metsään, tällä kertaa yksin. Sieltä löytyi runsaasti saalista edelleen ja saatoin
uhrata Malarille hyvin onnistuneista metsästyksistä ja Garagokselle voitokkaista taisteluista. Isäntääkin
varten uhrasin yhden siltä varalta, että pitkäkorva veisi viestin kotimaahan, että tahdon kysyä mitä asiaa.
Palasin taas kaupunkiin, mukavaa kun voi käydä metsässä ilman, että vartijat vaativat tietää syytä käyntiin,
ja siellä tuli melkein heti Umberleen pappi liittymistä kirkkoon. Olen ihan varma, että Viima vetää pappeja
ja muita semmoisia puoleensa. Kukaan ei tahtonut liittyä kirkon erityislaumaan vaikka vähemmässä määrin oltiin
kiinnostuneita ja pappi meni matkoihinsa. Umberleellekin täytyy muistaa tuoda metsästä otus jos me lähdetään
järvelle jahtaamaan lentäviä kiviä. Hmm. Nyt kun sen sanoi ääneen niin se kuulostaa vielä pöhkömmältä kuin
Viiman portalien metsästys. Ehkä siellä on edes kiinnostavia vihollisia.” -Ainakesän Reuna